Yleiskuvaus
- Kuusipeura on Suomeen 1930-luvulla tuotu hirvieläin, joka on muodostanut paikallisia kantoja.
- Arka laji, joka viihtyy tiheissä metsissä mutta käy ravinnonhaussa myös avoimemmilla alueilla hämärän aikaan.
Tuntomerkit
- Koko: metsäkaurista suurempi, mutta pienempi kuin valkohäntäpeura; urokset noin 60–90 kg.
- Väritys: kesällä usein ruskea/harmaa ja täplikäs; talvella tasaisempi harmaanruskea. Kuusipeuran väritys voi vaihdella vaaleasta tummaan.
- Sarvet (uros): leveät ja lapioimaiset (selkein tuntomerkki).
- Häntä: keskipitkä; päältä tumma ja alta valkoinen. Selkeä musta M-kuvio perässä.
Erottaminen muista sorkkaeläimistä
- Valkohäntäpeura: pidempi ja valkoinen häntä, joka nousee juostessa pystyyn.
- Metsäkauris: selvästi pienempi ja lähes hännätön.
- Kuusipeura uros erottuu lapiosarvista.
Levinneisyys ja elinympäristö
- Yleisin Lounais- ja Länsi-Suomessa (erityisesti Varsinais-Suomi ja Satakunta).
- Elää sekametsissä, lehtimetsissä ja peltojen reunavyöhykkeillä; sopeutuu kulttuurimaisemaan.
Käyttäytyminen ja ravinto
- Laumaeläin; liikkuu usein pienissä ryhmissä.
- Kiima-aikana urokset kokoavat ja puolustavat haaremeja.
Metsästys ja lainsäädäntö
- Kuuluu hirvieläinlupajärjestelmään ja metsästys edellyttää Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa (MetsL 26 §).
- Vahtimetsästys on sallittu 1.9.2025–26.9.2025 riistakeskuksen luvalla (ei Lapin maakunnassa).
- Muu metsästys pyyntiluvalla 27.9.2025–31.1.2026.
- Tyypilliset pyyntimuodot: kyttäys ja passimetsästys (ajometsästys vain, jos lupa ja ajankohta sen sallivat).
Kanta ja suojelu
- Luonnonvarainen kanta on paikallinen ja pienikokoinen.