Yleiskuvaus
- Lehtokurppa on keskikokoinen metsien kahlaajalintu, joka tunnetaan kevätiltojen soidinkierroksistaan ja tunnusomaisesta “korrrp – tissick” -äänestään.
- Se on arvostettu riistalaji, jonka metsästys perustuu pääosin syksyiseen muuttoaikaan.
- Laji on salaperäinen ja vaikeasti havaittava, sillä se luottaa vahvasti suojaväriinsä.
Tuntomerkit
- Koko: noin 33–38 cm, siipiväli 55–65 cm.
- Väritys ruskeankirjava ja erinomainen maastoutumaan metsänpohjaan.
- Pitkä, suora nokka (5–7 cm), jolla etsii ravintoa maasta.
- Silmät sijaitsevat korkealla pään sivuilla – antaa lähes 360° näkökentän.
- Lennossa lyhyet, pyöreähköt siivet ja matala, kaartuva lentotapa.
Levinneisyys ja elinympäristö
- Levinnyt koko Suomeen lukuun ottamatta pohjoisimpia tunturialueita.
- Pesii varttuneissa sekametsissä ja lehtomaisissa kuusikoissa, usein lähellä kosteikkoja.
- Syksyllä muuttaa Länsi-Eurooppaan ja Välimeren alueelle.
Käyttäytyminen ja ravinto
- Ravinto: maasta löydettävät madot, toukat ja hyönteiset.
- Liikkuu pääasiassa hämärän aikaan.
- Soidinkäyttäytyminen näkyvää – koiras lentää toistuvasti pesimäalueen yllä soidinlennossa.
- Luottaa suojaväriin ja jää paikoilleen lähestyessä.
Metsästys ja lainsäädäntö
- Metsästysaika koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12.
- Metsästys on sallittua vain metsästysaikana; muulloin laji on rauhoitettu.
Kanta ja suojelu
- Luokitus: elinvoimainen (LC).
- Pesimäalueiden hakkuut ja kosteikkojen kuivatus voivat paikallisesti vaikuttaa lajiin.