Yleiskuvaus
Mufloni on kotilampaan kantamuoto ja Euroopan ainoa alkuperäinen villilampaan laji. Suomeen se on istutettu, eikä lajia esiinny täällä luonnonvaraisena. Kanta on hyvin pieni ja rajoittunut muutamille saaristokohteille. Mufloni on ketterä ja varovainen eläin, joka huomaa vaaran nopeasti ja turvautuu nopeaan pakoon.
Tuntomerkit
Mufloni on lampaan kokoinen mutta lihaksikkaampi ja pitkäjalkaisempi. Paino on 25–30 kg ja säkäkorkeus 65–75 cm. Väritys on ruskeanharmaa; uroksilla kyljissä on tyypillisesti vaaleampi satulakuvio. Talvella turkki tummuu. Häntä on lyhyt.
Sarvet on uroksella aina, naaraalla pienet tai puuttuvat kokonaan. Uroksen sarvet ovat lajin tunnistusmerkki: ne kaartuvat voimakkaasti taaksepäin ja ulospäin, iän myötä lähes täyden kierroksen muodostaen.
Jäljet ja maastomerkit
- Jälki muistuttaa kotilampaan sorkanjälkeä, mutta on leveämpi ja sorkkien päät harottavat enemmän.
- Jäljen pituus ja leveys noin 4–5,5 cm; uroksella hieman suurempi kuin naaraalla.
- Voi sekoittua metsäkauriin tai pienten peurojen jälkiin alueilla, joissa lajeja esiintyy rinnakkain.
- Jätökset pieniä, noin senttimetrin mittaisia papanoita.
Erottaminen muista sorkkaeläimistä
Mufloni on Suomessa ainoa villilampaan laji, joten tunnistus on yleensä suoraviivainen.
- Uroksen kierteisistä sarvista tunnistaa lajin välittömästi. Kotimaisilla hirvieläimillä ei ole vastaavia sarvia.
- Lampainen olemus erottaa muflonin hirvieläimistä: pyöreämpi vartalo, lyhyempi kaula, erilainen liikunta.
- Naaras voi etäältä muistuttaa metsäkaurista, mutta pyöreämpi vartalo ja erilainen liike erottavat ne toisistaan.
Levinneisyys ja elinympäristö
Suomen muflonikannat on istutettu kolmelle saaristokohteelle: Inkoon Hättönn saarelle, Säppiin Porin edustalle sekä Nauvoon Turun saaristoon. Kokonaiskanta on arviolta hieman yli 100 yksilöä. Laji ei esiinny missään muualla maassamme.
Mufloni viihtyy kallioisessa ja metsäisessä maastossa, jossa se hyödyntää sekä avoimen niityn ja pellon tarjoamaa ravintoa että tiheämmän kasvillisuuden suojaa. Saariympäristö sopii lajille hyvin, sillä suurpedot puuttuvat näiltä alueilta käytännössä kokonaan.
Käyttäytyminen
Mufloni on laumaeläin. Naaraat ja nuoret liikkuvat yhdessä, urokset voivat olla erillään laumoissa tai yksin kiima-ajan ulkopuolella. Laji on erittäin valpas ja pakenee nopeasti havaitessaan vaaran.
Kiima-aika on loka–marraskuussa. Urokset kilpailevat naaraista, ja voimakkaat päänistukset ovat tyypillinen käyttäytymismuoto. Karitsat syntyvät keväällä, useimmiten yksi kerrallaan.
Metsästysaika
- Metsästys sallittu koko maassa: 1.9.–31.1.
- Vuosittaiset saalismäärät ovat kannan pienuuden takia vain muutamia yksilöitä.
- Tyypilliset pyyntimuodot: kyttäys ja ajometsästys pienillä ajavilla koirilla.
Lähde: Riistakeskus – mufloni
Kanta ja suojelu
Muflonin kanta on Suomessa erittäin pieni ja täysin istutusten varassa. Laji ei leviä erityisen hyvin luonnonvaraisesti eikä kanta kasva ilman aktiivista hoitoa. Metsästys on harkittua ja vuosisaaliit pieniä, jotta olemassa olevat populaatiot pysyvät elinvoimaisina.