Yleiskuvaus
- Piisami on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva jyrsijä, joka istutettiin Suomeen vuonna 1900-luvun alussa turkiseläimeksi.
- Se on levinnyt laajalti koko maahan Lapin tunturiseutuja lukuun ottamatta.
- Piisami elää vesistöjen rannoilla ja rakentaa pesiään ruovikoihin ja rantapenkkoihin.
- Laji on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja sen pyynti on sallittua ympäri vuoden kannan rajoittamiseksi.
Tuntomerkit
- Koko: paino 0,5–1,7 kg, ruumiinpituus 25–40 cm, häntä 19–28 cm.
- Väri: ruskea, vatsapuoli vaaleampi; märkä turkki näyttää tummemmalta.
- Häntä: litteä sivusuunnassa ja suomupeitteinen – tärkein tuntomerkki.
- Rakenne: lyhyet jalat, takajaloissa uimapalkeet.
- Liike: erinomainen uimari ja sukeltaja; kaivaa vedenalaisia käytäviä.
Erottaminen muista lajeista
- Majava: selvästi suurempi; häntä leveä ja litteä ylhäältä katsottuna.
- Saukko: pitkä ja notkea, yleensä tummempi; ei jyrsijämäinen olemus.
- Piisamin erottaa varmasti sivuilta litistyneestä hännästä ja pienestä, jyrsijämäisestä olemuksesta.
Levinneisyys ja elinympäristö
- Levinnyt koko maahan, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
- Elää rehevillä järvillä, lammilla ja hitaasti virtaavilla joilla.
- Rakentaa kasvimateriaalista keonmuotoisia pesiä tai rantapenkkoihin käytäviä.
- Saattaa esiintyä samoilla alueilla majavan ja saukon kanssa.
Käyttäytyminen
- Yöaktiivinen ja erinomainen uimari.
- Syö pääasiassa vesikasveja, mutta myös simpukoita ja kotiloita.
- Lisääntyy useita kertoja vuodessa; pesueessa 5–9 poikasta.
- Talvehtii veden alla pesässään, jossa on varastoitua kasviravintoa.
Metsästys ja lainsäädäntö
- Piisami on haitallinen vieraslaji, jonka pyynti on sallittua 1.8.–31.7. eli ympäri vuoden.
- Yleisimmät pyyntitavat ovat loukutus ja rautapyynti rantavesissä.
- Pyynnin tavoitteena on estää leviämistä ja suojella alkuperäisiä lajeja ja elinympäristöjä.